Noniin, ajattelin tämän kesäkuisen sunnuntain ajankuluksi kirjoittaa muutamia ajatuksia ylös laihdutuskulttuurista ja nimenomaan vammaisen / pitkäaikaissairaan näkökulmasta.
Kesäaikaan markkinoidaan todella paljon erilaisia laihdutusvalmennuksia ja se onkin monelle sellainen ajankohta vuodesta jolloin omaa hyvinvointia on parempi ja stressittömämpi ajatella. Kaikki on sesongissa, helposti saatavilla ja edullisempaa kuin talviaikaan. Tämä on loogista ja eikä siinä mitään pahaa olekaan. Näin minäkin päätin ottaa VHH-valmennuksen, koska se oli nyt tosi edullinen ja ajattelin, että ne valmennusohjeet on pysyviä ja säilyy sähköpostissa ja puhelimessa todella kätevästi.
Vammaisen / pitkäaikaissairaan laihdutus on kuitenkin aivan täysin eri asia kuin tavallisen ihmisen. Meidän ruokasuosituksia/ kalorimääriä jne ei ole paljoa tutkittu ja lähin tutkimus / aineisto löytyy Ruotsista yli 10- vuoden takaa, jolloin alan vihkiytyneet tutkivat CP-vammaisia liikuntarajoitteisia ihmisiä.
Miksi vammaisen ihmisen metabolia on erilainen? Ja miksi sitä pitäisi tutkia enemmän ja tuottaa aineistoa sitä koskien.
No siihen löytyvät syyt ihan täysin fysiologiasta.
Mikäli ihminen ei käytä suuria lihaksia, joita ovat esimerkiksi reisilihakset, pakarat ja selkälihakset,- energiankulutus on ihan eri luokkaa. Mikäli ihmisellä on jatkuvaa tulehdusta aiheuttava sairaus, tarvitsee keho eri tavalla kaikkia mahdollisia rakennusaineita, kuten proteiinia, vitamiineja, hiilihydraatteja.
Mikäli syöt lääkkeitä, jotka lamaavat vatsan toimintaa taikka muuten sekoittavat sen fysiologista toimintaa. Sörkkivät tai jopa tuhoavat bakteerikantaa suolistossa, niin keitto on valmis kaikenlaisille metabolisille häiriöille.
Näitä ei meidän nykyinen terveydenhoitojärjestelmä ota edes huomioon, eikä näistä puhuta missään koulutuksissa hoitohenkilökunnalle vaikka maalaisjärki olisi sallittua, niin sen käytöstä ilmeisesti rangaistaan?
Ruokavalion muutos vaatii jonkun verran terveyttä ja toimintakykyä.
Mikäli olet henkilö jonka keho toimii hyvin ailahtelevasti, eli toimintakyky vaihtelee todella paljon. Laihduttaminen on todella stressaava projekti.
Esimerkiksi preppaaminen pitää tehdä hyvän toimintakyvyn päivänä, joka sitten taas kuluttaa sen päivän energiavarastot, jolloin sinä päivänä ei välttämättä tehdä yhtään mitään muuta kuin ruokaa etukäteen kulutettavaksi. Huonona päivänä ei välttämättä ole kykyä edes keittää vettä ja mikrottaminen on ääriraja toimintaa. Kaikilla meistä ei ole avustajia, ei ole sukulaisia, eikä kavereita, eikä kumppaneita, jolloin kaikki on itsestä kiinni. Mitä tehdä, kun ei ole yhtäkään hyvää toimintakyky hetkeä tai päivää? Miten siinä vaiheessa toimia? Valmisruokia on nykyään valtavat määrät ja salaatteja löytyy kaupasta jokaiseen lähtöön ja siitä päästään seuraavaan asiaan, nimittäin talouteen..
Laihduttaminen vaatii rahaa.
Tämä on tosiasia joka pitää ymmärtää ja hyväksyä. Kaikilla ei ole yksinkertaisesti varaa hyvään ja terveelliseen ruokaan. Sitä on helppo jeesustella, että pitäisi elää valmis salaateilla, no PenttiMarjatta eläppä sinä kuukausi pelkillä kaupan salaateilla, jotka muuten maksavat nykyään sen 4-5e per paketti ja sisältää 300 g tuotetta, jossa on oikeasti todella vähän mitään aktuaalista täytettä. Se on melkeinpä hyvin kevyt lounas / välipala, ei mikään varsinainen ruoka. Nykyään kaikki valmisruoka on kallista. Jopa maksalaatikon hinta on tuplannut / triplannut itsensä.
Saati sitten jos haluat syödä, jonkun valmennuksen mukaista ruokaa. Esim VHH tai Keto.. Mitään valmista ei yleensä ole tarjolla, muuta kuin niitä salaatteja.
Kun oma ruokatalous on 2-5e päivä, niin ei siinä ajatella yleensä terveellisiä vaihtoehtoja vaan nimenomaan volyymiä, kuinka paljon sillä saa ruokaa ja niin, että se maistuu hyvältä ja ei näe nälkää.
Vammaisilla ja pitkäaikaissairailla ei välttämättä riitä matkat, avustajatunnit ja rahat käydä paikallisissa ruoka-apu paikoissa.
Sekin pitää ottaa huomioon.
Ja jos puhutaan laihdutuslääkkeistä, niihin harvalla vammaisella /pitkäaikaissairaalla on mahdollisuus. Kelakorvauksen jälkeenkin Ozempic maksaa noin 70e kk. Mikäli olet niin onnekas, että täytät ne kriteerit, muuten se maksaa 115e kk. Olen nähnyt toimeentulotukipäätöksiä joissa on tehty suora linjaus, että laihdutuslääkkeet eivät ole sairaudenhoitoa, jolloin se ei kuulu toimeentulotuen piiriin. Laihduta siinä sitten vammaisena ihmisenä, jolle se ainoa keino saada laihtuminen käyntiin olisi juuri ne lääkkeet. Koska joillekin meistä ja tavallisista ihmisistä, lihavuus on nimenomaan sairaus, joka linkittyy meidän välittäjäaineisiin aivoissa ja suoliston bakteerikantaan.
Joo haastavaa on!
Harvalle ihmiselle lihavuus/ laihuus on tahdonvoiman ja itsekurin yhteispeli-homma, se on suurimmalle osalle meidän biologiaa ja yleisen elämän summapeli.
Kilomäärä ei kerro ihmisen persoonasta mitään, eikä varsinkaan hänen ihmisarvosta. Se ei ole mikään merkki paremmuudesta tai huonommuudesta. Se ei ole merkki tahdonvoimasta ja itsekurista. Se ei ole merkki laiskuudesta tai muistakaan verbeistä ja adjektiiveistä mitä liitetään ihmisen painoon.
Paino vaikuttaa terveyteen, mutta moraaliin ja etiikkaan se ei vaikuta millään muotoa.
Ja seuraava ei ole millään muotoa maksettu mainos, enkä tee näiden kanssa mitään yhteistyötä.
Olen löytänyt kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa valmisruokiin jotka löytyvät netistä, mutta ne ovat täysin paikkakuntakohtaisia, eli niitä ei välttämättä ole mahdollista saada valtakunnallisesti. Toinen Oikiaruoka.fi ja Calori.fi.
Oikiaruoka on suht edullinen ja saa suuremmissa pakkauksissa. Calori taas tekee valmisannoksia ja on tavanomaisen hintainen, ei kallis, ei edullinen. Calorin etuja on se, että ne laskee päivittäiset kalorit asiakkaan toiveiden mukaan ja siihen sisältyy aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala,- eli kaikki mitä tarvitsee.
Mutta calorista ei saa gluteenitonta, vhh tai keto optiota, mutta yleiset allergiat on otettu huomioon ja kasvisvaihtoehto löytyy. Oikian ruuat saa myös glut, veg, kasvis ja laktoosittomina. Niistä pitää katsoa, että sopiiko ne VHH:lle. Keto-ystävällistä siellä ei ole.
Tämmönen blogi tällä kertaa.
Kiitos kun luit =)